Yritys ajatukseksi

Oletko suhtautunut myönteisesti uusiin naapureihin?

Oletko maksanut varainsiirtoveron?

Oletko keskustellut Natosta?

Oletko siirtänyt tonttivuokran suoraveloitukseen?

Oletko hyväksynyt elämän realiteetit?

Oletko varannut teatteriliput syyslomalle?

Oletko antanut rakentavaa palautetta?

Oletko käyttänyt auton katsastuksessa?

Oletko naureskellut työkavereiden kanssa kahvihuoneessa?

Oletko ottanut aamulääkeesi?

Oletko hankkinut yleissivistyksen?

Oletko pessyt ikkunat siitepölykauden jälkeen?

Oletko lukenut David Foster Wallacen Päättymättömän riemun?

Oletko pilkannut työehtoneuvottelujen osapuolia?

Oletko äänestänyt kunnallisvaaleissa?

Oletko kantanut vastuusi?

Oletko vastustanut tunnin junaa?

Oletko rakastanut itseäsi kuin muita?

Oletko leikannut kuusiaidan?

Oletko syönyt viisi leipää ja kaksi kalaa?

Oletko pukeutunut asianmukaisella tavalla?

Oletko asioinut TE-toimistossa?

Oletko vyöttänyt kupeesi?

Oletko lakaissut havunneulaset ulkoportailta?

Oletko antanut turvapaikan humanitaarisista syistä?

Oletko syönyt pullaa Forssan  Autokeitaalla?

Oletko kävellyt Kärkänkadulla lokakuun painoisena?

2 thoughts on “Yritys ajatukseksi

  1. Siinäpä piristettä päivään! Täytyy myöntää, että olen asioinut TE-toimistossa, mutta muuten jäävät kyllä-vastaukset vähän odottelemaan jotakin. Niin, nyt huomasin, että olen myös äänestänyt kunnallisvaaleissa, nykyään ne on kuntavaalit. Viimeksi äänestin suunnilleen ikäistäni naista, jolla on huomattavasti minua parempi koulutus ja varmasti tulotkin ovat paremmat. Hänet valittiin. Kupeen vyöttämisen sijasta käytän henkseleitä.

    Tykkää

    • Oma tunnelma eilen tätä kirjoittaessani painottui tuonne ihan viimeisimpään asiaan, ei kovin aurinkoisissa tunnelmissa alkanut tämä syysloma – kiva että että sinulle toi piristettä päivään!
      Kuntavaali/kunnallisvaalitermien apätarkkuuden lisäksi mukana toinenkin termivirhe. Turvapaikkahan myönnetään eikä anneta!
      En tiedä mihin ikään asti ajattelin ihan konkreettisesti tuota kupeen vyöttämistä. Kaikista kansakoulun – ja pyhäkoulun! – raamattukuvista oli välittynyt mielikuva Jeesuksen aikaisten ihmisten pukeutuneen pitkään väljään kaapuun, ja vyötäröllä heillä oli leveä kankainen vyö. Tietenkin vyöttäminen siis tarkoitti tuon vyön pukemista, ajattelin. Enpä osaa sanoa, minkä ikäisenä sitten vertauskuvat alkoivat avautua. Virttä 572 (Taas kukkasilla kukkulat, sä Herra meidät vyötät…) veisattiin.
      Minä kaivoin appeni jäämistösä henkselit. Ostin kesällä Snickers-työhousut K-raudasta, eipä siellä ollut naisten mitoituksella, joten vyötärö lerpattaa ylileveänä. Vyö ei toimi, henkselit toimii!

      Tykkää

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.